#16 ACTS of Steinerpedagogy

On mahtava tunne olla mukana viikon mittaisessa aivomyrskyssä.

Välillä pitää haastaa omat ajattelun taidot ihan käytännöllisesti!

Kyse on neljän maan steinerkoulujen yhteisen ACTS Erasmus+-projektin viimeisestä ison porukan työskentelyviikosta Brightonissa. Tällä työskentelee aamusta iltaan yli 40 steinerkoulun lukioluokkien opettajaa Suomesta, Tanskasta, Norjasta ja Englannista aivan uudenlaisen opetussuunnitelman kimpussa.

PÄÄMÄÄRÄ: Luova, ajatteleva ihminen, joka tiedostaa oman merkityksensä ja ottaa vastuun itsestään ja toimistaan maailmassa.

Suunnitelman keskiössä ovat luovat ajattelun taidot ja niiden tunnistaminen. (ACTS = Acknowledging Creative Thinking Skills). Pyritään siis luomaan sellainen tutkinto, opetussuunnitelma ja samalla myös arviointimenetelmä, jolla voidaan tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan ajattelun taitoja. Ja joka tietenkin myös kehittää, synnyttää, mahdollistaa ja houkuttelee niitä esiin!

Työtä tehdään monella tasolla. Olemme työskennelleet arvojen kanssa, avaintaitojen,  luovien ajattelun taitojen, oppiainekokonaisuuksien, arviointitapojen ja -taulukoiden... Tälle työlle on ollut hyväksi se, että joudumme työskentelemään vieraalla kielellä ja sovittamaan ajatuksemme ja näkemyksemme yhteen toisista opetusympäristöistä tulevien kanssa. Ei ihan helppoa - mutta avartavaa kyllä!

Tässä voin kehua huoletta Suomesta mukana olevia opettajia! Mahtavaa porukkaa! Sitoutuneita, innostuneita ja luotettavia! Täällä on hyvä meininki - muut sanovatkin, että suomalaiset nauravat aina! Kyllä - mutta myös punnertavat aiheen parissa.

ACTS on siis projekti, jossa rakennetaan opetussuunnitelma lukioon ja todistus sille, kansainvälisesti sanottuna tasoille 2 ja 3. Englantilainen Crossfields Instituutti organisoi tutkinnon virallistamisen, jolloin siitä tulee (melko pitkällä aikavälillä) kansainvälinen tutkinto, jolla voi pyrkiä jatko-opintoihin mm. Englantiin ja muihin Euroopan maihin.

Mitä iloa tästä on Suomelle? Voimmeko me koskaan saada ylioppilastutkinnon rinnalle omaa kansainvälistä tutkintoa? Ehkä emme pitkiin aikoihin. Uskomme kuitenkin, että olemme rakentamassa ainutlaatuista tutkintoa, joka palvelee nuoria paljon nykyistä paremmin tässä vinhasti muuttuvassa maailmassa. Ja tällaisessa työssä kannattaa olla mukana, vaikka nopeita voittoja ei olisikaan tarjolla.

Nyt ACTS-projektin ensimmäinen vaihe on lopussa - mutta kokonaisuudessaan työ on vasta alkumetreillä. Aivomyrskyt jatkuvat!


Lisää ACTS-projektista: http://luovanajattelunlukio.blogspot.fi/

#14 Hissipuhe steinerpedagogiikasta

Mitä se steinerpedagogiikka oikein on?

No vastaappa siihen sitten nopeasti, selkeästi ja tyhjentävästi! Monet opettajat ovat sanoneet, että mitä pidempään he työskentelevät aiheen parissa - sitä vaikeammaksi tiivistäminen muodostuu.

Siitä huolimatta ja juuri siksi - sitä kannattaa harjoitella. Sillä monet vanhemmat ovat sanoneet, että eivät he oikein siitä steinerpedagogiikasta mitään ymmärrä. Ja jopa että steinerekoulua olisi helpompi käsittää ilman sitä steinerpedagogiikkaa.

No huh huh!

Nyt tuli läksyksi kaikille steinerkasvattajille valmistaa oma hissipuhe! Ja ei vanhempiakaan mikään estä tekemästä omaansa... :)

Erään steinerkoulun henkilöstön ja hallituksen yhteisessä työpajassa lähestyttiin aihetta restoratiivisin työtavoin, muutaman erilaisen kysymyksen kautta... jolloin saatiin aikaan tällainen lista:

Mitkä ovat tärkeimpiä asioita steinerpedagogiikassa?

• Oppilaan (ihmisen!) kohtaaminen ja arvostus 
• Kokonaisvaltaisuus 
• Tarkoituksenmukaisuus 
• Itse tekeminen tekemisen meiningillä / käytännön läheisyys 

Jossakin toisessa koulussa tai päiväkodissa lista voi olla eri näköinen. Restoratiivisin keskustelumenetelmin saadaan isostakin asiasta ja isostakin ryhmästä kaivettua esille ryhmän mielestä oleellisia asioita. Tällaisesta listasta saa jo mainion tiiviin steinerpedagogiikan esittelyn aikaan. Seuraavalla kerralla voi sitten nostaa esiin jotkut toiset asiat.


Kirjoitin juuri taannoin oman hissipuheeni Jyväskylän steinerkoulun blogia varten. Seuraava teksti on siis alunperin julkaistu siellä.

Hissipuhe

Olen ollut tekemisissä steinerkoulun ja sen pedagogiikan parissa koko aikuisikäni. Ja vieläkin innostun siitä. Minulla on koulussamme kaksi lasta, viikillä ja seiskalla. Töissä olen Steinerkasvatuksen liitossa, joka on Suomen steinerkoulujen ja -päiväkotien yhteistyöjärjestö.

Steinerpedagogiikka on minulle tärkeä asia. Usein saan vastata kysymykseen, että mitä se steinerpedagogiikka oikeastaan on - ja saan kritiikkiä, että vastaan liian pitkällisesti ja monimutkaisesti. Tässä nyt hahmotelma nopeaksi "hissipuheeksi"...

Steinerpedagogiikka kasvattaa lasta vapauteen - vapaus ei silti ole metodi steinerkasvatuksessa, vaan päämäärä. Vapauteen kasvaminen tarkoittaa sitä, että sitten myöhemmin, ihan isona, ihminen voi toimia vapaasti ja itsenäisesti, omien oivallustensa pohjalta, eettisesti kestävästi - rakkaudesta tekoon. Tämä on minusta aivan mielettömän hieno päämäärä. 

Toinen steinerpedagogiikan keskeinen juttu minulle on se, että lasta kasvatetaan kokonaisvaltaisesti. Steinerpedagogiikassa tätä toteutetaan käytännön tasolla, jokaisessa päivässä ja jokaisessa oppitunnissa. Oppiessa käytetään paitsi päätä, niin myös kättä ja sydäntä. Enkä nyt tarkoita vain erilaisten oppimistyylien huomioimista, vaan sitä, että joka päivä koulussa puhutellaan lapsen ajattelua, toiminnallisuutta ja tunne-elämää. Olemme kaikki ajattelevia, tuntevia ja tekeviä olentoja - jokaisessa teossamme tulisi olla sydän ja pää mukana, jokaisessa ajatuksessamme... You got the point? 

Kolmanneksi pointiksi otan tähän taiteen työtapana ja opetusmenetelmänä. Mikä tekee steinerpedagogiikasta opetustaidetta? Tilanneherkkyys, nyanssien taju, se, että opettaja innostuu ja lapset innostuvat, kuvaileva kertominen, joka herättää voimakkaita mielikuvia, omien mielikuvien pohjalta tehty itsenäinen luova työ - piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen… Opettaja on oikeastaan opetustaiteilija, joka luo tilanteet, tarinat, mielikuvat - ei vain valmiin oppimateriaalin pohjalta, vaan itse työstäen, eläytyen ja todeksi tehden.

Ping! Hissi on perillä... 

Aloitin viime keväänä oman blogiprojektin: 100 asiaa steinerkoulusta - jossa nostan lisää steinerpedagogiikkaan liittyviä asioita esiin - useammallekin hissireissulle, siis.
- Pia Pale

#2 Steinerkoulun tehtävänä on ihmisyyteen kasvu

Ajattelen, että ihmisyys on koko ajan vain tärkeämpi asia pitää mielessä. Se jää yleisessä kasvatuskeskustelussa arvona jonnekin digiloikkien ja ilmiökeskeisyyden puristuksiin. Tai kokonaan unohduksiin.

Ihmisyys on niin perusjuttu, ettei sitä aina huomata puolustaa. Ja puolustusta se nykyään tarvitsee kun päätöksiä ohjaa entistä enemmän taloudelliset realiteetit. Kun ihmisiä jaetaan yhä hanakammin erilaisin ryhmiin ja kategorioihin, joilla on erilaisia oikeuksia.

Ihmisyys ja inhimillisyys. Mikä on tärkeämpää lastemme kasvatuksessa? 'Face to face' kohtaamisen taito ei ole itsestäänselvyys. Toisen ihmisen kunnoittaminen sellaisena kuin hän on - ei ole itsestäänselvyys. Ei tarvi kuin selailla hetki mediaa, niin tämä on ihan selvää. Totuus, kauneus ja hyvyys arvoina ovat yhteiskunnassamme tuupattu takaseinän 'löytölaariin' - josta vain harvat osaavat niitä etsiä...

No, mikäs vertaus tuo nyt oli? Onko steinerkoulu mielestäni 'yhteiskunnan löytölaarissa'? Ehkäpä onkin. Mutta sinne voi rohkeasti kurkistaa ja katsoa, että mitä sieltä löytyy. Voi vaikka yllättyä. Positiivisesti. Tämä blogini koittaa tietenkin osaltaan kammeta steinerkoulua eturintamaan, jonne se aatteidensa puolesta kuuluu.

Minusta steinerkoulussa on  hienoa muunmuassa se, että arvot ovat koko ajan oikeasti opetuksessa sisällä, ne eivät jää opetussuunnitelman sivuilla olevaksi sanahelinäksi. Opettajan työn pohjavirtana ei ole pelkän asiasisällön välittäminen vaan sen sisällön käyttäminen ihmisyyteen kasvattamisessa.

Steinerpedagoginen opetussuunnitelmarunko, luku 2

Koulun tehtävänä on ihmisyyteen kasvu. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea kykyä kunnioittaa toisia ihmisiä, luontoa ja itseä. Ihmisenä kasvaminen on varsinaisten arvojen eli totuuden, kauneuden ja hyvyyden toteutumista. Steinerkoulun kehittämistyössä lähdetään siitä, että totuudellisuus, esteettisyys ja eettisyys ovat ihmisen sivistysominaisuuksia ja hyveitä, joita kasvatuksella ja opetuksella pyritään tietoisesti vahvistamaan.

Steinerkoulussa antiikin filosofian klassiset arvot totuus, kauneus ja hyvyys painottuvat eri-ikäisten opetuksessa. Erityisesti pienen lapsen kasvulle on tärkeää perusluottamuksen tunne ja kokemus siitä, että maailma on hyvä. Lapsuus on luontaisesti myös toiminnan, leikin ja tekemisen aikaa, ja nimenomaan teoissa pyrimme hyvyyteen. Hyvyyteen kasvamisessa on suurelta osin kyse toisten huomioimisesta, vuorovaikutuksesta ja sosiaalisista kyvyistä ja teoista. Rudolf Steinerin* mukaan hyvää voidaan tehdä aidosta rakkaudesta hyvää kohtaan. Alaluokkien oppilaille on tärkeätä saada vahva tuntuma maailman kauneudesta, siksi opetussuunnitelmassa ja menetelmissä korostuu taide. Erityisesti murrosiästä alkaen voimistuu omakohtainen ajattelu, joten yläluokkien pyrkimyksenä on painottaa erityisesti totuudellisuutta, arvostelukyvyn kehitystä ja ajattelun johdonmukaisuutta.
Steinerpedagogisessa kasvatustraditiossa korostuu moraalisen hyveen kehittäminen kasvatuksen tärkeimpänä tehtävänä. Taloudellisen ja mitattavan tehokkuuden sijaan kasvatus ja opetus suunnitellaan edistämään moraalisuuden ja oikeudenmukaisuuden hyveitä.

 * (1979, 109–113; 1988a, 13)