#6 Arvioinnista steinerkoulussa, kevätlausunnot

Tiivistetysti ilmaistuna arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Yleensä tuossa pääsiäisen tienoilla steinerkoulunopettajissa tapahtuu muutos. Heistä tulee hieman poissaolevia... sillä yksi osa opettajan arkitietoisuudesta käsittelee koko ajan jossain taustalla oppilaiden kevätlausuntoja.

Steinerkoulussa oppilaat saavat sanallisen lausunnon vuoden koulutyöstään. Sanapari sanallinen lausunto ei tee sille oikeutta. Minusta se on jotakin paljon enemmän. Itse koin opettajan työssä kevätlausunnot ehkä työn yhdeksi haastavimmista ja hienoimmista kohdista. Siinä on totisesti tärkeän asian äärellä, kun koittaa parhaalla mahdollisella tavalla kuvata lapsen tai nuoren edistymistä niin, että se oikeasti on totta, kannustavaa ja antaa lapselle itselleen käsityksen siitä mitä on ollut ja mihin kannattaisi - pitäisi! - kiinnittää huomiota.

Ja lisäksi - siinä ollaan opettajan työn ytimessä, sillä opetamme siten kuin arvioimme, kuten Eeva Raunela blogikirjoituksessaan toteaa.

Oli sitten kyseessä 1.-3.luokkalaiselle kirjoitettava runo, vanhemmille tai oppilaalle/opiskelijalle itselleen annettava lausunto - ollaan jokaisessa kohdassa saman asian äärellä: Opettajan havainnoissa lapsesta/nuoresta. Siinä opettaja on instrumentti, joka pyrkii soittamaan ilmoille kuultavaksi sen sävelmän, jonka lapsi olemisellaan on säveltänyt. Jos sallitte tällaiset runolliset kielikuvat.

Siksi onkin tärkeää, ettei sanallinen lausunto ole mitään toistelevaa jargonia, vaan että siinä todella tavoitellaan todellista olemusta, joka kurkkii siellä kaikkien havaintojen takana. Ja vaikka lausunnon tyyli olisikin aika lakonisen toteava - niin oleellista on se, että havainnot ovat tosia ja henkilökohtaisia. Sellaisia, joista oppilas tunnistaa itsensä. Silloin tuntee saavansa palautetta, josta voi myös ottaa opiksi.

Opetussuunnitelma sanoo näin:

Steinerpedagogiikassa lapsen oppimista ei mitata pelkästään suoritusten perusteella vaan korostetaan lapsen sisäisen oppimismotivaation merkitystä.¹ Steinerkouluissa sanallisilla, luonnehtivilla ja kuvailevilla lausunnoilla vähennetään oppilaiden keskinäistä kilpailua ja vertailua, tuetaan yhteistyöhenkeä, kannustetaan ja annetaan numeroarviointia yksilöllisempää palautetta.

Ja huomatkaa kiinnostava viite:

1Steinerpedagogiikan ohella myös muu 1900-luvun alussa syntynyt vaihtoehtopedagoginen kasvatustraditio on etsinyt vaihtoehtoa numeroarvioinnille. Yksi Celestin Freinet’n perusväittämistä on ”Arvosanat ja lasten luokittelu ovat aina väärin.” Freinet (1987) kirjoitti numerotyranniasta ja tarpeesta kehittää sellaisia arviointimenetelmiä, jotka eivät ruoki kilpailua, keskinäistä vertailua ja kateutta.

Numeroarvioinnista

Ja sitten tulee se kysymys, joka tulee aina. Että milloin steinerkoulussa saa niitä numeroita??? Ja saako niitä ollenkaan vai onko se arviointi vaan sellasta puolivillaista paijjaamista mennen tullen???

No, toivottavasti ei ole paijjaamista ollenkaan, vaan enemmänkin semmoista lempeää, mutta määrätietoista 'tuuppaamista' oikeaan suuntaan.

Numeroarviointi annetaan steinerkoulussa ensimmäisen kerran viimeistään 8.luokalla. Niin se maailma vaan pyörii, että oppilaan osaaminen ja motivaatio tiivistetään yhteen numeroon jossain vaiheessa. Ja koska jatko-opintoihin eteneminen määräytyy monessa kohdassa numeroiden mukaan, on ihan hyvä sitten niitäkin oppia katselemaan. Useissa steinerkouluissa n. 7.luokalta eteenpäin on sanallisen lausunnon lopussa annettuna myös numeroarvosana.

Numeroarviointi ei välttämättä kerro kehityksen suunnasta eikä siitä, onko oppilas alisuoriutunut vai yrittänyt parhaansa. Monipuolinen suullinen ja kirjallinen arviointi on vaativaa, työlästä ja aikaa vievää, mutta myös palkitsevaa. Yhden numeron sijaan oppilas saa sanallisen kirjallisen lausunnon, johon on muutamalla kappaleella kirjoitettu kehityksen suuntaa ja huomioita oppilaan tuntiaktiivisuudesta ja motivaatiosta, ehkä kuvailua ryhmätöihin, esitelmiin ja vihkotyöhön liittyvästä työskentelystä sekä maininta menestymisestä mahdollisessa kokeessa. Sanallisesti luonnehtien voidaan näin tuoda esiin ansioita ja kannustaa huomioimaan tiettyjä asioita työtavoissa.

Kursivoidut lainaukset: Steinerkoulujen opetussuunnitelmarunko 2016, luku 6 OPPIMISEN ARVIOINTI - Steinerkoulujen arviointikulttuurin tavoitteet ja keskeiset piirteet.

Katso myös steinerkasvatus.fi -> Arviointi steinerkoulussa

Kevätlausuntojen ja -runojen lisäksi steinerkouluissa annetaan jatkuvasti suullista palautetta oppilaille ja opiskelijoille tehdystä työstä, käydään arviointikeskusteluja ja opetellaan itsearvioinnin taitoja. Niistä lisää toisella kertaa.