"Valinnaisuus tarkoittaa sitä, että vahvat voittavat" - Laura Kolbe Yle:n haastattelussa 8.3.2016
Ylen ansiokkaassa aamuhaastattelussa tänään Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe ja OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra lausuivat monia sellaisia ajatuksia valinnaisuudesta ja yleissivistyksestä, joihin yhdyn mielelläni. Kannattaa kuunnella!
Koko valinnaisuuden ajatus on minusta ristiriitainen. Missä kohdassa tehty valinta on ratkaiseva? Steinerkouluihmisenä ajattelen, että jo kouluvalinta on merkitsevä. Valitsemalla koulun valitsen tietyn tarkkaan harkitun kokonaisuuden, oppimisympäristön, työtavat lapselleni moneksi vuodeksi eteenpäin.
Onko oma lapseni kypsä valitsemaan koulussa tehtäviä asioita muuten kuin sosiaalisen tilanteensa, tykkäämisiensä, laiskuutensa mukaan? Osaako hän ajatella ala/yläkoululaisena vielä yhtään nenäänsä pidemmälle? Tämä on tietysti yksilöllistä. Omien lasteni kohdalla sanon suoraan, että moni juttu olisi jäänyt kokeilematta ja kokematta, jos se olisi pitänyt erikseen valita.
En haikaile renesanssi-ihmisten perään, mutta kammoksun putkinäköä, yksipuolisuutta, kapeata viipaletietoutta yleiskuvan kustannuksella.
"Tieto ei ole sivistystä. Sivistys on ihmisenä olemisen moraalisia ominaisuuksia ja niitä kypsyttämään tarvitaan yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, hyvän ja huonon erottamista toisistaan..." - Laura Kolbe Yle:n haastattelussa 8.3.2016
Valinnaisuus oppiainetasolla tuntuu keinotekoiselta. Maailma ei ole oppiainejakoinen. Paljon järkevämpi ajatus on tehdä valintoja oppiaineiden ja opetuksen sisällä. Myös siten olisi mahdollista "tukea opiskelumotivaatiota, kehittää oppilaan osaamista kiinnostuksen suunnassa ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja" - kuten nykymuotoista valinnaisuutta perustellaan.
Steinerkasvatus.fi sivuilla todetaan steinerkoulujen vähäisestä valinnaisuudesta näin:
Monipuolinen ihminen
Steinerkouluissa on huomattavan vähän valinnaisuutta. Ratkaisu perustuu ajatukseen ihmisen monipuolisuudesta - tekemällä, kokeilemalla ja opiskelemalla monia erilaisia asioita ja taitoja laajennetaan lapsen ja nuoren minäkuvaa, eikä opiskelu kavennu yksipuolisuuden vahvistamiseksi.
Asiat, jotka eivät heti tunnu kutsuvilta, saattavat muuttua sellaisiksi aiheeseen paremmin tutustuttaessa.
Steinerkoulun ideaan liittyy laaja yleissivistys, mikä tarkoittaa myös laajaa kykyisyyttä.
Steinerkoulun opetussuunnitelman runko, luku 3:
Steinerpedagoginen sivistyskäsitys painottaa sekä ns. sydämen sivistystä että ekologista sivistystä. Kokonaisvaltainen sivistystulkinta sisältää niin ihmisen eettisen sisäisen tilan ja asenteen sekä erilaisen inhimillisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamisen. Opetuksella pyritään myös vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja reagoimaan ajankohtaisiin tilanteisiin.
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija hankkii olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti