No vastaappa siihen sitten nopeasti, selkeästi ja tyhjentävästi! Monet opettajat ovat sanoneet, että mitä pidempään he työskentelevät aiheen parissa - sitä vaikeammaksi tiivistäminen muodostuu.
Siitä huolimatta ja juuri siksi - sitä kannattaa harjoitella. Sillä monet vanhemmat ovat sanoneet, että eivät he oikein siitä steinerpedagogiikasta mitään ymmärrä. Ja jopa että steinerekoulua olisi helpompi käsittää ilman sitä steinerpedagogiikkaa.
No huh huh!
Nyt tuli läksyksi kaikille steinerkasvattajille valmistaa oma hissipuhe! Ja ei vanhempiakaan mikään estä tekemästä omaansa... :)
Erään steinerkoulun henkilöstön ja hallituksen yhteisessä työpajassa lähestyttiin aihetta restoratiivisin työtavoin, muutaman erilaisen kysymyksen kautta... jolloin saatiin aikaan tällainen lista:
Mitkä ovat tärkeimpiä asioita steinerpedagogiikassa?
- Oppilaan (ihmisen!) kohtaaminen ja arvostus
- Kokonaisvaltaisuus
- Tarkoituksenmukaisuus
- Itse tekeminen tekemisen meiningillä / käytännön läheisyys
Jossakin toisessa koulussa tai päiväkodissa lista voi olla eri näköinen. Restoratiivisin keskustelumenetelmin saadaan isostakin asiasta ja isostakin ryhmästä kaivettua esille ryhmän mielestä oleellisia asioita. Tällaisesta listasta saa jo mainion tiiviin steinerpedagogiikan esittelyn aikaan. Seuraavalla kerralla voi sitten nostaa esiin jotkut toiset asiat.
Kirjoitin juuri taannoin oman hissipuheeni Jyväskylän steinerkoulun blogia varten. Seuraava teksti on siis alunperin julkaistu siellä.
Hissipuhe
Olen ollut tekemisissä steinerkoulun ja sen pedagogiikan parissa koko aikuisikäni. Ja vieläkin innostun siitä. Minulla on koulussamme kaksi lasta, viikillä ja seiskalla. Töissä olen Steinerkasvatuksen liitossa, joka on Suomen steinerkoulujen ja -päiväkotien yhteistyöjärjestö.
Steinerpedagogiikka on minulle tärkeä asia. Usein saan vastata kysymykseen, että mitä se steinerpedagogiikka oikeastaan on - ja saan kritiikkiä, että vastaan liian pitkällisesti ja monimutkaisesti. Tässä nyt hahmotelma nopeaksi "hissipuheeksi"...
Steinerpedagogiikka kasvattaa lasta vapauteen - vapaus ei silti ole metodi steinerkasvatuksessa, vaan päämäärä. Vapauteen kasvaminen tarkoittaa sitä, että sitten myöhemmin, ihan isona, ihminen voi toimia vapaasti ja itsenäisesti, omien oivallustensa pohjalta, eettisesti kestävästi - rakkaudesta tekoon. Tämä on minusta aivan mielettömän hieno päämäärä.
Toinen steinerpedagogiikan keskeinen juttu minulle on se, että lasta kasvatetaan kokonaisvaltaisesti. Steinerpedagogiikassa tätä toteutetaan käytännön tasolla, jokaisessa päivässä ja jokaisessa oppitunnissa. Oppiessa käytetään paitsi päätä, niin myös kättä ja sydäntä. Enkä nyt tarkoita vain erilaisten oppimistyylien huomioimista, vaan sitä, että joka päivä koulussa puhutellaan lapsen ajattelua, toiminnallisuutta ja tunne-elämää. Olemme kaikki ajattelevia, tuntevia ja tekeviä olentoja - jokaisessa teossamme tulisi olla sydän ja pää mukana, jokaisessa ajatuksessamme... You got the point?
Kolmanneksi pointiksi otan tähän taiteen työtapana ja opetusmenetelmänä. Mikä tekee steinerpedagogiikasta opetustaidetta? Tilanneherkkyys, nyanssien taju, se, että opettaja innostuu ja lapset innostuvat, kuvaileva kertominen, joka herättää voimakkaita mielikuvia, omien mielikuvien pohjalta tehty itsenäinen luova työ - piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen… Opettaja on oikeastaan opetustaiteilija, joka luo tilanteet, tarinat, mielikuvat - ei vain valmiin oppimateriaalin pohjalta, vaan itse työstäen, eläytyen ja todeksi tehden.
Ping! Hissi on perillä...
Aloitin viime keväänä oman blogiprojektin: 100 asiaa steinerkoulusta - jossa nostan lisää steinerpedagogiikkaan liittyviä asioita esiin - useammallekin hissireissulle, siis.
- Pia Pale
